BioBoost-hankkeen kesän 2025 koetoimintaa on tehty pelloilla, metsässä sekä Savilahden kasvihuoneellamme. Kokeissa testataan muun muassa ladattuja biohiiliä, teollisuuden sivuvirtatuhkia ja biokaasutuotannon rejektiä – tavoitteena on löytää tehokkaita ja kestäviä ratkaisuja sivuvirtojen hyötykäytölle.
Käynnistimme juhannuksen alla peltokokeet jo viime vuonna tutuksi tulleella Kuikkalahti Dairyn pellolla Maaningalla.
Kokeissa käytetään ladattuja biohiiliä ja seurataan, miten kasvit pystyvät hyödyntämään kasvukauden aikana biohiilen sisältämiä ravinteita ja kosteutta. Monivuotisessa kokeessa käytetään kahta erilaista biohiiltä; kaupallista kuusibiohiiltä sekä Savonian Bio- ja kiertotalouden biomassareaktorilla sekapuuhakkeesta valmistettua biohiiltä.
Koekasvina käytettävän englanninraiheinän sadonmäärän perusteella arvioidaan biohiilen vaikutusta kasvukauden sadon määrään ja laatuun.
Olemme kuluneen kesän aikana käynnistäneet myös kaksi erilaista koetta teollisuudessa sivuvirtana syntyvillä lainsäädännön raja-arvot täyttävillä tuhkilla.
Ruukkumittakaavassa olemme käynnistäneet kokeet puuntaimilla Savilahdessa kasvihuoneemme vieressä. Ruukkumittakaavan kokeen tarkoituksena on tutkia kahden eri sivuvirtana syntyvän tuhkan vaikutusta tutkittaviin puuntaimiin – hieskoivuun ja mäntyyn – kolmella eri annostuksella verrattuna kontrolliin sekä verrata tutkittavia tuhkia keskenään.
Ruukkumittakaavan kokeen lisäksi olemme käynnistäneet metsäpilotoinnin, jossa tarkoituksena on tutkia sivuvirtana syntyvän tuhkan ravinnepitoisuuden mukaan kirjallisuuden pohjalta lasketun optimaalisen annostuksen vaikutusta metsäpilottialan puiden kasvuun. Tuhkan vaikutus metsässä alkaa näkyä hitaasti. Runsastyppisillä kasvupaikoilla vaikutus voi olla huomattavissa 2–3 vuoden ja niukkatyppisillä kasvupaikoilla noin 7–8 vuoden kuluttua. Koetta on siis tarkoitus seurata useamman vuoden ajan.
Peltokokeen ja tuhkakokeiden lisäksi myös Biolaboratoriomme yhteydessä sijaitsevalla kasvihuoneella on tapahtunut kuluneen kesän aikana.
Olemme käynnistäneet siellä kasvatuskokeet westerwoldinraiheinällä – tutkittavina materiaaleina kokeessa toimii käsittelyjäännös eli rejekti biovedyn- ja biometaanintuotannosta. Rejekti on separoitu ja tutkittavina jakeina toimii rejektin nestejae sekä kiintoaines.
Kasvatuskokeen tarkoituksena on simuloida biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksestä valmistettuja kierrätyslannoitteita ja seurata, kuinka rejektin jakeet vaikuttavat koekasvin kasvuun ja sadon määrään.
