Lataamoalue koostui alun perin 26 rakennuksesta, joista edelleen on jäljellä 15. Ammuslataamorakennuksista ja ammuslataamoalueesta on annettu suojelupäätös. Lataamon toimialaan kuului alun perin puolustusvoimien ampumatarvikkeiden valmistus, viimeistely ja kunnostus. Parhaimmillaan lataamo työllisti vuonna 1944 noin 1200 henkilöä. Alun alkaen Sytytin-rakennuksessa oli halli sekä puhdistus- lakkaus- ja kontrollihuone.
Kuopion ammuslataamoalueen rakentaminen oli osa Suomen sotatarviketeollisuuden ja puolustuslaitoksen maanlaajuista rakennushanketta. Ammuslataamon alueen muodostaminen alkoi vuonna 1935, kun sen toiminta päätettiin siirtää Laukaan Vihtavuorelta Kuopioon. Savilahti valikoitui lataamon sijoituspaikaksi sijaintinsa takia, se oli samanaikaisesti lähellä keskustaa, mutta kuitenkin kaukana asutuksesta. Ammuslataamon alueen rakennusten suunnittelijoina toimivat Puolustusministeriön rakennustoimiston arkkitehti Kalle Lehtovuori, avustajinaan Pirkko Kiianlinna ja Olavi Kivimaa. Rakennusten arkkitehtuurin tyylilajiksi valikoitui funktionalismi.
Ammuslataamon rakennukset siirtyivät Valtion Metalliteollisuuden (ValMet) omistukseen vuonna 1947. Valmet Oy:ltä rakennukset siirtyivät vuonna 1966 Rikkihappo Oy:lle. Rikkihappo Oy:n Kuopion lataamon toiminta loppui 70-luvun alussa, jonka jälkeen Kuopion kaupunki osti ammuslataamon tontin Kuopion korkeakoulun rakentamista varten. Etelärannalla sijaitsevat lataamorakennukset olivat 1970-luvulla pienteollisuuden ja pienyrittäjien käytössä. Rakennukset korjattiin Kuopion korkeakoulun käyttöön 1970- ja -80-lukujen vaihteessa. Sittemmin Kuopion yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston eri osastot ovat toimineet rakennusten käyttäjinä. Kuopion kaupunki lahjoitti yliopistoalueen rakennuksineen valtiolle monessa erässä vuosina 1971-1994. Omistajaksi tuli Valtion Kiinteistölaitos, sittemmin Senaatti-kiinteistöt. Nykyisin yliopiston alueen omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy.
Rikkihappo Oy:n rakennusluettelossa vuodelta 1968 Sytytin-rakennus mainitaan tehdasrakennukseksi. 1980-luvulla Sytytin-rakennus toimi Piirirakennustoimiston huoltorakennuksena, tuolloin rakennuksessa oli konehalli, varasto- ja sosiaalitiloja ja iv-konehuone. Rakennukseen on 1980-luvulla rakennettu välikerros, lisätilat toiseen kerrokseen ja tuotantotilat, jotka on jaettu väliseinillä pienemmiksi huonetiloiksi.
Sytytin-rakennuksessa toimii nykyisin Savonia-ammattikorkeakoulun biolaboratorio. Laboratorion avajaisia vietettiin 31.3.2023. Laboratorion noin kaksi vuotta kestäneessä remontissa poistettiin muun muassa välikerros, jolla rakennuksesta oli tehty kaksikerroksinen. Alemman kerroksen katto oli hyvin matalalla, eikä tila muutenkaan soveltunut laboratorion käyttöön. Lähes satavuotiaan rakennuksen remontoiminen uuteen käyttötarkoitukseen oli myös laboratorion kierrätysmentaliteettiin soveltuva ajatus.
Biolaboratoriossa vauhditetaan yritysten tutkimus- ja kehitystyötä sekä edistetään teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä mm. kierrätyslannoitteiden ja maanparannusaineiden raaka-aineina. Biolaboratorion laitekantaa kehitetään EU:n osarahoittaman BioBoost-hankkeen investointiosuudessa. Tutustu tarkemmin rakennuksen nykytoimintaan biolaboratoriona.
Kuopion ammuslataamon alueen rakennushistoriaselvitys: https://publish.kuopio.fi/kokous/2017445789-9-5.PDF
Savilahden historia: https://www.savilahti.com/info/historia/
Museovirasto: Kuopion entinen ammuslataamo: https://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1232
Savonia-AMK: Ammuslataamo herää eloon – Savonian Bio- ja kiertotalouden laboratorio vauhdittaa kestävää kehitystä: https://www.savonia.fi/uutiset/savilahden-ammuslataamo-heraa-eloon-savonian-bio-ja-kiertotalouden-laboratorio-vauhdittaa-kestavaa-kehitysta/
Savonian Sanomat 1/23: Savilahden ammuslataamo herää eloon: https://issuu.com/savonia/docs/savonian_sanomat_2023_12_5_issuu/s/24352607