Pohjois-Savon alueella on kuluneen kesän aikana suoritettu torjuntatoimenpiteitä jättiputkia vastaan. Jättiputkien ja muiden vieraslajien torjunta vaatii huolellisuutta ja tarkkoja menetelmiä, jotta niiden leviäminen voidaan pysäyttää. Torjuntatoimenpiteiden lisäksi BioBoost-hankkeessa testataan eri paksuisten puhtaista maista tehtyjen maakerrosten ja kivituhkan kykyä estää vieraslajien siementen itämistä peittokokeiden muodossa.
Jättiputkien torjunta vaatii huolellisuutta
Jättiputket ovat haitalliseksi säädetty vieraslaji koko EU:n alueella. Ne ovat erittäin kilpailukykyisiä ja ovat levinneet monenlaisiin elinympäristöihin kuten pelloille ja pientareille, jossa ne alentavat luonnon monimuotoisuutta ja yksipuolistavat maisemaa. Tämä haitallinen vieraslaji tulisikin hävittää ja käsitellä syntyvää kasvijätettä niin, että itämiskykyiset siemenet tai kasvinosat eivät pääsisi leviämään.
Yksittäisiä jättiputkiyksilöitä voidaan torjua katkaisemalla pääjuuri pistolapiolla 10–20 cm syvyydestä tai kaivamalla juuri kokonaan maasta. Ensimmäisen vuoden taimia voi myös poistaa käsin kitkemällä. Pienehköjä jättiputkikasvustoja puolestaan voi torjua esimerkiksi niittämisellä ja kasvuston peittämisellä. Mikäli esiintymät ovat laajoja, voi hävittämiseen käyttää torjunta-aineita. Jättiputkien torjuntatoimenpiteissä on tärkeää suojata iho ja silmät peittävällä vaatetuksella, käsineillä ja suojalaseilla jättiputkien sisältämän kasvinesteen takia, sillä reagoidessaan auringonvalon kanssa voi se aiheuttaa iholle palovamman kaltaisia oireita.
Torjuntatoimenpiteitä ympäri Pohjois-Savoa
Savonia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston toteuttamassa BioBoost-hankkeessa on kesän 2024 aikana suoritettu torjuntatoimenpiteitä Pohjois-Savon jättiputkiesiintymissä Lapinlahden ja Varkauden välisellä alueella.
Hankkeen yhteistyöyritys Savon Kuljetuksen tieurakka-alueella on muutamia kymmeniä jättiputkiesiintymiä, joista osaa on seurattu jo vuodesta 2017 lähtien, tehden samalla torjuntatoimenpiteitä. Esiintymien koko vaihtelee yksittäisistä kasveista laajoihin useiden kasvien kasvustoihin.
Yksittäisten tienkäyttäjien ilmoitukset ovat tärkeässä roolissa siinä, että vieraslajiesiintymät havaitaan ja näin ollen päästään suorittamaan torjuntatoimenpiteitä, ennen kuin esiintymät pääsevät leviämään laajoille alueille. Jättiputkiesiintymien hävittäminen kuuluukin tiealueella urakoitsijalle. Usein torjuntatoimenpiteitä tulee toistaa useamman vuoden ajan ennen kuin sitkeät jättiputkiesiintymät saadaan kokonaan hävitettyä. Tämän jälkeen aluetta olisi hyvä seurata muutaman vuoden ajan, jotta voidaan varmistua esiintymän katoamisesta.
Hankehenkilöstö jalkautui auttamaan tässä työtehtävässä ja kiersi heinäkuussa tieurakka-alueen tiedossa olevat vanhat sekä uudet jättiputkiesiintymät samalla tehden tarvittaessa torjuntatoimenpiteitä ja kirjaten ylös havaintoja. Yksittäiset jättiputkiyksilöt kaivettiin lapiolla juurineen ylös. Suuremmissa esiintymissä kasveista poistettiin kukinnot vesurin avulla ja esiintymästä ilmoitettiin eteenpäin myrkytystä varten. Yksittäiset ylös kaivetut kasviyksilöt ja kukinnot kerättiin jätesäkkeihin ja vietiin lajitteluasemalle asianmukaiseen hävitykseen.
Vieraslajit maa-aineksissa
Toinen hankkeen ja yhteistyöyritys Savon Kuljetuksen välisissä keskusteluissa esille noussut haaste oli vastaanotettavien maa-ainesten sisältämät vieraslajien siemenet ja lisääntymiskykyiset kasvinosat. Erityisesti haasteita aiheuttaa maa-ainespaikkojen maisemointi, jos lähellä olevat ylijäämämaa-ainekset ovat soveltumattomia maisemointiin vieraslajien takia. Lisäksi ammattimaisella toimijalla on vastuu estää vieraslajien leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle esimerkiksi maa-aineksen mukana.
Siementen tai lisääntymiskykyisten kasvinosien erottamiseen maa-aineksesta ei toistaiseksi ole olemassa vakiintunutta menetelmää. Vieraslajien siementen tuhoamista ja poistamista maa-aineksesta on tutkittu höyryttämällä, välppäämällä ja seulomalla, mutta nämä keinot eivät 100-prosenttisesti tuhoa tai poista siemeniä. Lisähaasteen aiheuttaa myös se, että esimerkiksi jättiputkien ja lupiinien siemenet ovat todella pitkäikäisiä, ne voivat säilyä maaperässä itämiskykyisinä jopa 15 vuotta. Tästä syystä esimerkiksi Väylävirasto ohjeistaa ensisijaisesti jatkokäyttämään vieraslajeja sisältävät maa-ainekset pysyvän maastomuotoilun alimmissa kerroksissa. Espoon kaupungin vieraslajilinjauksessa on taas maininta, että vieraslajeja sisältävät maamassat tulisi ensisijaisesti haudata rakennuspaikalle metrin syvyyteen, puhtaiden maamassojen alle.
Peittokokeilla tutkitaan uusia keinoja vieraslajien torjuntaan
Hankkeessa on loppukesän aikana perustettu peittokokeet, joiden tavoitteena on tutkia eri paksuisten puhtaista maista tehtyjen maakerrosten ja kivituhkan kykyä estää vieraslajien, tässä tapauksessa komealupiinin siementen itämistä. Komealupiini on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, tämä tarkoittaa mm. sitä, että komealupiinia ei saa päästää leviämään ympäristöön eikä tuoda Suomeen toisesta EU-maasta eikä EU:n ulkopuolelta.
Peittokokeessa tarkoituksena on levittää alimpiin koeaumojen kerroksiin komealupiinin siemeniä sisältävää maata ja peittää se erilaisilla variaatioilla, puhtaita maita ja kivituhkaa käyttäen. Koeaumoja on tarkoitus sitten seurata vähintäänkin ensi vuoden syksyyn asti ja selvittää näin, kuinka paksu kerros puhdasta maata mahdollisesti estäisi komealupiinin siementen itämisen ja voisiko kivituhkaa hyödyntää itämisen estämisessä.
BioBoost on EU:n osarahoittama hanke, jota on rahoitettu Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Rahoituksen on myöntänyt Pohjois-Savon liitto.
Kirjoittajat:
Eevi Minkkinen, tutkimusinsinööri, eevi.minkkinen@savonia.fi
Miika Virtanen, projektiasiantuntija, miika.virtanen@savonia.fi
Maarit Janhunen, TKI-asiantuntija, maarit.janhunen@savonia.fi
Tiina Kemppainen, tekninen asiantuntija, tiina.kemppainen@savonia.fi
Lähteet:
https://vieraslajit.fi/lajit/MX.41695
https://vieraslajit.fi/lajit/MX.38950
https://www.martat.fi/puutarha/vieraslajit/haitalliset-vieraslajit/jattiputket/
https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2024-17_rautateiden_vieraslajit_web.pdf