Kiertotalous on taloutemme kestävyyden näkökulmasta välttämätön siirtymä. Laajasti katsottuna ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja luonnonvarojen ylikulutus ovat ihmiskunnan suurimpia haasteita kestävämmän ja oikeudenmukaisemman tulevaisuuden rakentamisessa. Juurisyynä näille haasteille pidetään erityisesti globaalissa taloudessa vallitsevaa lineaarista “ota – valmista – hävitä” -talousmallia, jossa talouden kasvu perustuu luonnonvarojen ylikulutukseen.
Myös esimerkiksi vastikään julkaistussa Sitran Megatrendit 2026 -selvityksessä muun muassa todetaan, että tarve kiertotaloudelle on yhä voimakkaampaa, kun ympäristökriisi etenee ja luonnonvarojen kysyntä kasvaa. Selvityksessä kiertotalouden merkityksen kasvulle myös mainitaan siihen vähemmän liitetty aspekti, jolla on tarvetta kiertotaloudelle: huoltovarmuus.
Huoltovarmuuden merkitys tänä päivänä
Yhteiskuntamme on riippuvainen globaaleista toimitusketjuista, ja suuri osa tuotteistamme ja laitteistamme on niihin kytköksissä. Viimeaikaiset isot kriisit, kuten Covid-19 -pandemia ja Venäjän hyökkäyssota, ovat tuoneet riippuvuudet sekä logistiikkaan liittyvät haavoittuvuudet yhä näkyvämmiksi. Puhe huoltovarmuudesta on samalla kasvanut.
Huoltovarmuudella tarkoitetaan varautumista mahdollisiin kriiseihin ja häiriötilanteisiin sekä jatkuvuudenhallintaa poikkeusoloissa. Huoltovarmuudessa oleellista on elintärkeiden toimintojen turvaaminen, jotta yhteiskunta toimii ja pyörii. Suomessa huoltovarmuustyötä tehdään yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa.
Huoltovarmuutta voivat pandemioiden, vihamielisyyksien ja geopoliittisten uhkien lisäksi horjuttaa ympäristökatastrofit kuten myrskyt ja metsäpalot, jotka iskevät toimitusketjuihin. Kriisitilanteessa laitteet ja varaosat voivat loppua, tai niiden toimitukset pitkittyä ja jopa estyä kokonaan. Materiaalivirtojen logistiikan kannalta on huomattava, että logistisesti Suomi on oma ”saarensa”, sillä valtaosa Suomeen tulevasta materiaaliliikenteestä kulkee rahtilaivoilla Itämeren yli. Pienetkin häiriötekijät voivat siis vaikuttaa merkittävästi ulkomaisen tuontitavaran saatavuuteen.
Kiertotalous osana huoltovarmuutta
Kiertotalouden ytimessä on tuotteiden ja materiaalien säilyttäminen käytössä sellaisenaan mahdollisimman pitkään luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseksi. Kiertotalouteen kuuluvat oleellisesti myös huolto- ja korjauspalvelut sekä tehokkaasti organisoitu materiaalien uudelleenkäyttö.
Ympäristön, kuten huoltovarmuudenkin kannalta, ovat kiertotaloushierarkian ylimmät tasot tavoitelluimpia. Hierarkian ylimmille tasoille kuuluvat muun muassa materiaalien säilyttäminen sellaisenaan arvonluonnissa mahdollisimman pitkään ja korkeassa jalostusarvossa, huolto ja korjaus sekä tuotteiden käyttö jakamistalouden malleilla. Hierarkian alemmilla tasoilla vaihtoehtoja ovat tuotteen tai sen osien hyödyntäminen toisessa tuotteessa tai käyttötarkoituksessa. Lopulta osa materiaaleista voidaan kierrättää ja hyödyntää uutena raaka-aineena tai polttaa energiaksi.
Kiertotalouden merkittävä potentiaali huoltovarmuuden suhteen on laitteiden huollossa, uudelleenkäytössä ja uudelleenvalmistuksessa sekä osien ja kokonaisuuksien soveltamisessa uusiin käyttötarkoituksiin. Olemassa olevan teknologian hyödyntäminen, vanhan korjaaminen ja laitteiden uudelleenkäyttö vähentävät riippuvuutta ulkomaisesta tuontitavarasta ja lisäävät näin omavaraisuutta. Oleellista kuitenkin on, että ylläpito- ja korjausosaamista on tarjolla kotimaassa. Myös laitteiden tulee olla suunniteltuja huollettaviksi ja korjattaviksi.
Mahdollisuuksia löytyy myös sivuvirtojen hyödyntämisestä. Biopohjaisilla ja kierrätetyillä materiaaleilla voidaan korvata uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä sekä vahvistaa kotimaisia arvoketjuja ja tuotteiden jalostusastetta. Konkreettisena esimerkkinä mainittakoon kierrätyslannoitteet, jotka vahvistavat kotimaista ravinneomavaraisuutta ja siten myös huoltovarmuutta.
Suomalaisessa huoltovarmuuskäsityksessä korostuu myös yksityisen sektorin rooli varautumisessa. Jotta kiertotalouden kehittämisellä olisi merkittäviä positiivisia vaikutuksia yhteiskunnalliseen häiriön- ja kriisinsietokykyyn, on pohja sille rakennettava normaaliolojen aikana ja yhteistoiminnassa yksityisen sektorin kanssa. Kiertotaloussiirtymän hyödyntäminen huoltovarmuus- ja resilienssitekijänä vaatiikin kiertotalouden osaamisen, prosessien ja rakenteiden kehittämistä osaksi normaalia yhteiskunnan ja talouden toimintaa. Mitä vähemmän luonnonvaroja, laitteita ja energiaa tarvitaan yhteiskunnan toimintojen tuottamiseksi ja varmistamiseksi, sitä resilientimpiä ollaan kohtaamaan erilaisia kriisejä.
Artikkeli on kirjoitettu osana EU:n osarahoittamaa (JTF-rahoitus) BioBoost – Pohjois-Savon biotalouteen boostia -hanketta, jonka rahoittavana viranomaisena toimii Pohjois-Savon liitto. BioBoost-hankkeen yhtenä tavoitteena onkin löytää ratkaisuja biotalouden alihyödynnettyjen raaka-aineiden hyödyntämiseksi, käyttämiseksi ja jalostamiseksi uusiksi tuotteiksi ja raaka-aineiksi. Näin edistäen kiertotaloutta Pohjois-Savossa muun muassa kehittämällä kierrätyslannoitteisiin ja maanparannusaineisiin sekä biojalostukseen liittyvää tutkimustyötä.
Kirjoittajat:
Miika Virtanen, projektiasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Eevi Minkkinen, tutkimusinsinööri, Savonia-ammattikorkeakoulu
Tiina Kemppainen, tekninen asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Elisa Saari, testausinsinööri, Savonia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Halme & Salmi 2025. Huoltovarmuutta kiertotaloudesta. https://www.kestavyyspaneeli.fi/blog_post/huoltovarmuutta-kiertotaloudesta/
Huoltovarmuuskeskus. Tietoa huoltovarmuudesta. https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/tietoa-huoltovarmuudesta
Sitra 2026. Megatrendit 2026. https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2026/
Valtioneuvoston kanslia 2024. Kiertotalous ja resilienssi: Kiertotalouden potentiaali kansallisen kriisinsietokyvyn vahvistamisessa. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-447-7
Valtioneuvoston kanslia 2024. Selvitys: Kiertotaloudella on potentiaalia kansallisen kriisinsietokyvyn vahvistajana. https://valtioneuvosto.fi/-/selvitys-kiertotaloudella-on-potentiaalia-kansallisen-kriisinsietokyvyn-vahvistajana