BioBoost-hankkeessa perustettiin yhteistyöyrityksen Savon Kuljetus Oy:n kanssa peittokoe kesällä 2024. Peittokokeen perustamiseen päädyttiin kirjallisuusselvityksen kautta, jolla pyrittiin löytämään taloudellisia keinoja vieraslajikasvien poistamiseen maarakentamisessa käsiteltävistä maa-aineksista ja siten myös vieraslajikasvien leviämisen estämiseen. Vieraslajien siementen ja lisääntymiskykyisten osien tuhoamista ja poistamista maa-aineksesta on tutkittu mm. höyryttämällä, välppäämällä ja seulomalla, nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan toimi täydellisesti. Näin ollen siementen sekä lisääntymiskykyisten kasvinosien erottamiseen maa-aineksesta ei ole toistaiseksi olemassa kustannustehokasta ja täysin toimivaa menetelmää. Lisähaasteen asiaan aiheuttaa myös se, että esimerkiksi jättiputkien ja lupiinien siemenet voivat säilyä maaperässä itämiskykyisinä jopa 15 vuotta. Tämän vuoksi vieraslajikasveja sisältäviä maita ohjeistetaan ensisijaisesti jatkokäyttämään pysyvän maastomuotoilun alimmissa kerroksissa tai hautaamaan rakennuspaikalle metrin syvyyteen, puhtaiden maamassojen alle.
Lainsäädäntö velvoittaa torjumaan komealupiinia
Komealupiini kuuluu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi säädettyihin kasveihin. Kansallinen vieraslajilaki sekä valtioneuvoston vieraslajiasetus antavat kansalliset täydentävät säännökset perustuen Euroopan parlamentin ja neuvoston vieraslajiasetukseen haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta. Kansallisen lainsäädännön mukaan komealupiinia ei saa päästää leviämään ympäristöön eikä tuoda Suomeen toisesta EU-maasta eikä EU:n ulkopuolelta. Lisäksi maanomistajalla tai -haltijalla, myös yksityisillä, on velvollisuus hävittää se alueeltaan. Lisäksi lainsäädäntö velvoittaa toimijan huolehtimaan siitä, ettei hänen tuottamassaan, myymässään, kuljettamassaan, varastoimassaan, välittämässään, markkinoille saattamassaan tai muuten luovuttamassaan tuotteessa, tässä tapauksessa esimerkiksi maa-aineksessa ole unionin tai kansalliseen vieraslajiluetteloon kuuluvaa vieraslajia, joka voisi tuotteen mukana levitä toimijan hallinnassa olevan alueen ulkopuolelle. (Kansallinen vieraslajilaki 1709/2015, Valtioneuvoston vieraslajiasetus 704/2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston vieraslajiasetus 1143/2014, Vieraslajit.fi, 2020).
Näin peittokoe toteutettiin
Peittokokeessa alimpiin koeaumojen kerroksiin levitettiin koealueella kasvaneita komealupiinin siemeniä ja maa-ainesta, jossa oletettiin olevan komealupiinin siemeniä, tämä kerros peitettiin erilaisilla variaatioilla, ns. puhtaita maita (= ei vieraslajikasvien siemeniä sisältävää maata) ja kivituhkaa käyttäen (taulukko 1). Kivituhka on kalliomurskeen valmistuksessa syntyvä hienojakoinen sivuvirta, jota käytetään pääasiassa piharakentamisessa pintamateriaalina sekä maanparannusaineena. Koeaumojen lisäksi perustettiin kaksi verrokkikasaa, joista toinen koostui puhtaasta maasta ja toinen komealupiinin siemeniä oletettavasti sisältävästä maasta. Peittokokeen tavoitteena oli tutkia kuinka eri paksuiset puhtaista maista tehdyt maakerrokset, ja kivituhka estävät komealupiinin siementen itämistä ja olisiko esimerkiksi metriä ohuempi kerros maa-ainesta riittävä estämään itämisen. Koeaumoja seurattiin noin kerran kuussa ennen lumien tuloa ja seuraavana kesänä kasvukauden aikana seurantaa tihennettiin kerran viikkoon.
Taulukko 1. Peittokokeen koeaumojen maa- ja kivituhkakerrosten paksuudet.
| Koeauma nro. | Komealupiinin siemeniä sisältävää maata, cm | Kivituhkaa, cm | Puhdasta maata, cm |
| 1 | 20 | 10 | – |
| 2 | 20 | – | 50 |
| 3 | 20 | – | 100 |
| 4 | 20 | 10 | 50 |
| 5 | – | – | 50 |
| 6 | 50 | – | – |
Komealupiinin kasvun torjunnan tulokset
Talven aikana koeaumat olivat painuneet hieman kasaan ja etenkin kivituhka oli lähtenyt hieman valumaan koeauman nro. 1 päältä. Myös rankkasateet aiheuttivat hieman koeaumojen leviämistä kesän aikana, muutoin koeaumat säilyttivät hyvin muotonsa eikä esimerkiksi halkeamia tai sortumisia havaittu (kuva 1).
Kevään ja kesän aikana jokaisessa koeaumassa ja verrokkikasoissa havaittiin itämistä. Komealupiini kasvustoja havaittiin kuitenkin vain kivituhkalla päällystetyssä koeaumassa nro. 1. Muita kasvilajeja, joita koeaumoissa sekä verrokkikasoissa kasvoi, oli mm. leskenlehti, maitohorsma, pujo, peltosaunio, ketosuolaheinä, pietaryrtti, pelto-ohdake sekä juolavehnä.
Seurannan aikana komealupiineja havaittiin vain koeaumassa nro. 1., jossa lupiinikasvustoja nousi ainoastaan koeauman reunoille. Lisäksi seurannassa havaittiin, että komealupiinit kasvoivat melko kitukasvuisina ja lopulta kuihtuivat pois itsestään ennen kuin ehtivät muodostaa siemeniä (kuva 2 ja 3). Tämä todennäköisesti johtui siitä, että kivituhka ei sisällä juurikaan kasveille tärkeitä pää- ja sivuravinteita. Myös kivituhkan tumma väri saattoi tehostaa auringon valon lämmittävää vaikutusta, joka mahdollisesti vaikutti kasvien kasvuun etenkin kesän hellejaksojen aikana.
Peittokokeen perusteella yhden kasvukauden jälkeen 50 cm kerros puhdasta maata itsessään oli riittävä estämään komealupiinin siementen itämisen. Myös 100 cm kerros puhdasta maata sekä 10 cm kerros kivituhkaa yhdistettynä 50 cm kerroksella puhdasta maata estivät komealupiinin siementen itämisen. Kivituhkan osalta 10 cm kerros ei itsessään riittänyt estämään komealupiinin siementen itämistä, toisaalta koeaumasta kasvaneet komealupiinit ilmestyivät koeauman reunoille, jossa kivituhkaa ei todennäköisesti ollut 10 cm:n paksuista kerrosta, sillä kivituhka oli hieman valunut koeauman päältä kokeen seurannan aikana. Kivituhkaa tulisi siis levittää hieman paksumpi kerros, jotta se estäisi siementen itämisen. Kivituhka osoitti kuitenkin tämän kokeen perusteella lyhentävän kasvuston elinikää niukan ravinnepitoisuuden sekä kuivattavan vaikutuksen myötä.
Johtopäätökset ja jatkotutkimustarpeet
Vieraslajikasvien siemeniä sisältävän maa-aineksen jatkokäyttöä maarakentamisessa ajatellen, tämän peittokokeen perusteella puolen metrin kerros puhdasta maata metrin sijaan riittäisi estämään komealupiinin siementen itämisen. Myös vaihtoehtoisesti komealupiinin maamassoilla peittäminen voisi toimia torjuntakeinona tähän sopivissa kohteissa. Kivituhka voisi myös olla potentiaalinen torjuntakeino, sen käyttöä komealupiinin kasvun estäjänä olisikin hyvä jatkotutkia kokeessa käytettyä 10 cm kerrosta paksummilla kerroksilla.
BioBoost – Pohjois-Savon biotalouteen boostia -hanke on EU:n osarahoittama (JTF-rahoitus), jonka rahoittavana viranomaisena toimii Pohjois-Savon liitto. Hankkeen toteuttajia ovat Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Itä-Suomen yliopisto.
Lähteet:
Kansallinen vieraslajilaki. Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. 1709/2015
Valtioneuvostonasetus vieraslajeista. Valtioneuvoston asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. 704/2019
Euroopan parlamentin ja neuvoston vieraslajiasetus. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta. (EU) N:o 1143/2014
Vieraslajit.fi. 2020. Komealupiini. https://vieraslajit.fi/lajit/MX.38950
Kirjoittajat:
Eevi Minkkinen, tutkimusinsinööri, Savonia-ammattikorkeakoulu
Tiina Kemppainen, tekninen asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Elisa Saari, testausinsinööri, Savonia-ammattikorkeakoulu
Miika Virtanen, projektiasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu